Kurssin alussa tutustuimme tietokoneverkon, lyhyemmin sanottuna tietoverkon määritelmään. Kyseistä nimitystä käytetään, kuten arvata saattaa, toisiinsa kytkettyjen ATK-laitteiden, kuten pöytäkoneiden ja/tai kannettavien muodostamista kokonaisuuksista. Näiden sisällä informaatio ja laiteresurssit kulkevat ristiin rastiin, enemmän tai vähemmän käyttäjän toiveiden mukaisesti, kuparista tai valokuidusta valmistettua kaapelia pitkin tai langattomasti radioaaltojen tai infrapunan avulla. Tämän lisäksi tietoverkkoihin yhdistetään tietokoneiden lisäksi yhä useampia älytaitteita, kuten puhelimia tai televisioita.

Tietoverkon tarjoamaa informaationvälityskanavaa hyödynnetään lukuisiin eri tarkoituksiin juuri mainitsemani laiteresurssien jakamisen lisäksi. Tietoverkkojen kautta jaetaan runsaasti sovelluksia ja tietosisältöä eli dataa, minkä lisäksi sen avulla voidaan pitää yhteyttä esimerkiksi sähköpostitse tai useiden internetsivujen välityksellä ihmisiin ympäri maailmaa. Tietoverkkoja käytetään paljon myös oman tietokoneen, työaseman hallintaan, huoltoon ja ylläpitoon.

Esimerkiksi minä hyödynnän tietokoneverkkoa, johon käyttämäni läppäri on yhteydessä langattomasti, tietokoneverkoista oppimani tiedon jakamiseen tässä blogissa, verkkopelien pelaamiseen, sekä yhteydenpitoon hollantilaisen ja venäläisen ystäväni kanssa. Olen myös ladannut sen kautta useita ohjelmia koneelleni, kuten Office 2016:n ja Steamin.

 

Tietoverkkoja on maailmassa lukemattomia erilaisia ja erikokoisia; muutaman tietokoneen kattavista aina maantieteellisesti laajoille alueille ulottuviin ja miljoonia koneita yhdistäviin verkostoihin. Tämän vuoksi tietoverkot onkin jaettu yleensä neljään kategoriaan niiden koon ja ominaisuuksien mukaan, jotta niiden monimuotoisuus olisi helpompi ymmärtää. Nämä neljä ryhmää ovat lähiverkko LAN/WLAN, alueverkko MAN, etäverkko WAN ja globaaliverkko GAN.

Lähiverkko, LAN/WLAN, jonka nimi tulee englanninkielisistä sanoista (wireless) logal area network, on tuttu meille useimmille. Siitä puhuttaessa tarkoitetaan esimerkiksi yhden talouden tai organisaation kaikki koneet yhdistävää tietoliikenneväylää. Kyseessä on LAN, kun koneet on yhdistetty toisiinsa kaapelilla, ja WLAN, kun ne on yhdistetty toisiinsa langattomasti.

Alueverkko, MAN, Metropolitan Area Network, puolestaan kattaa lähiverkkoa suuremman, kampuksen tai pienen kaupungin kokoisen alueen ja yhdistää lähiverkkoja toisiinsa.

Nimitystä etäverkko, WAN tai Wide Area Network käytetään puolestaan maailmanlaajuisesta ja kansainvälisestä, julkisten teleoperaattoreiden tarjoamasta dataverkkoa.

Globaaliverkoksi, GAN:iksi ja Global Area Networkiksi sen sijaan nimitetään kaupunki,- etä- ja organisaation sisäisen lähiverkon yhdessä muodostamaa kokonaisuutta.

Sen lisäksi, että tietoverkkojen koko, myös niiden suorituskyky vaihtelee. Tätä ilmaistaan kaistanleveytenä, bandwidthtinä. Mitä suurempi on kaistanleveys, sitä enemmän informaatiota kykenee liikkumaan pisteestä A pisteeseen B samaan aikaan. Kaistanleveyttä ilmaistaan yksiköllä bps, joka on lyhenne sanoista bits per second. Suuremmista kaistanleveyksistä puhuttaessa käytetään tarvittaessa toisia mittayksiköitä, kuten kilobittiä sekunnissa (1000 bps), megabittiä sekunnissa (1 000 000 bps) ja gigabittiä sekunnissa (1 000 000 000 bps).

 

Esimerkkinä lähiverkon hyödyntämisestä voisin käyttää jälleen omaa netin käyttöäni. Koska olen yhteydessä toisiin, laajempiin tietoverkkoihin internettiin läppärilläni tai kännykälläni langattomasti, kyseessä on WLAN. Vaikka kyseessä onkin langaton yhteys, sen käyttäminen onnistuu silti vain pienellä alueella, lähellä reititintä. Pääsen tietoverkon tarjoamiin palveluihin käsiksi näppärästi ja nopeasti. Voin myös olla tietokoneella yhteydessä useimpiin televisioihin kotonani. Käytän vanhempieni ja sisareni kanssa myös joitakin samoja laitteita, kuten samaa tulostinta, omalta koneeltani. Tälläisissä ratkaisuissa rehellisyys ja hyvä tahto ratkaisevat